*

AkiK Tiukkaa liberalismia

Juhlaraha

Koko Suomi korjasi Suomi 100 -juhlarahan kelvoksi

Hetimiten pääjohtaja Erkki Liikasen julkistettua uuden Suomi 100 v -juhlarahan (nim.arvo 2 €) lyöntiuutisen työsti kansalaistalkooverkosto viimeistelyä vaille toteuttamiskelpoisen korjaavan työluonnoksen (kuva). Virallinen versio olisi vielä massatuotannon käynnistyessä pienin muutoksin ja kuluin hyvin paranneltavissa tähän historialliset tosiasiat huomioonottavaan muotoon, ja alkuperäinen saisi näin harvinaisena pienlyöntieränä taattua keräilyarvoa. 

Juhlarahan todellinen hinta on taiteen vapaus

Valtiovarainministeriö asetti 16.3.2016 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunnan[1], johon kuuluu valtiovarainministeriön, Suomen Pankin, Suomen Rahapajan, kulttuurin ja taiteen edustajia. Lautakunnan toimikausi jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Lautakunnan puheenjohtajana toimii professori emeritus Tapio Yli-Viikari Aalto-yliopistosta.

Kolikkokohu - Suomi käänsi selän historialleen

Suomen 100-vuotisjuhlarahan ympärille muodostunut kohu osoitti mainiosti sen kaksinaismoraalin ja pinnallisuuden, jolla Suomessa käsitellään omaa historiaamme, symboleja ja taiteen sisältöä. Ei tietysti ollut vaikeaa arvata, että historiallisesti kansaa voimakkaasti jakaneen sisällissodan nostaminen framille aiheuttaisi parran pärinää ja aina voidaan miettiä, olisiko kolikossa voinut olla jokin toinenkin kuva. Itsenäisen Suomen alkutaipaleen vaikeuksien symboliksi nostettu kuva oli reaktioista päätellen kuitenkin tismalleen oikea valinta.

Ministeri Orpon teloitus!

Suomi teloittaa itsensä sadan vuoden välein. Köysiä rasvataan, aseita ladataan ja meteli on sen mukainen. Syytökset lentää avoimien rajojen yli ja kaikki ovat tyrmistyneitä jopa ministeri Orpo, joka on allekirjoittanut suostumuksensa juhlarahojen tekemiselle. Orpo on orpona seinää vasten ja kolikon esimerkin mukaan rivistöt on valmiina ampumaan!

PAINOKONE SEIS!

EHKÄ HAUKUMME KUITENKIN VÄÄRÄÄ PUUTA!

Juhlaraha: kontekstilla on väliä

 

Suomen itsenäisyyden ”haasteita ja saavutuksia” juhlistavien juhlarahojen keskeinen ongelma ei ole kyseisten kolikoiden mauttomuus sinänsä, vaan konteksti.

”Kolikolla on kaksi puolta” sopii hyvin taideteoksen teemaksi. On myös aivan oikein pyrkiä muistamaan myös historian kipukohtia, eikä pelkästään (yhdenlaisen) historiankirjoituksen juhlahetkiä. Erityisesti sisällissodan muistamiseen on paljonkin hyviä syitä.

Juhlaraha - symboli -riitti

Juhlarahan somessa tyrmänneet käyttivät mm. luonnehdintoja mauton, hirveä, kaamea, haavoja repivä, vanhat asiat saisivat olla ja halventava. Juhlarahat eivät ole olleet enää vuosiin suurta yleisöä kiinnostava juttu. Yleensä keräilijät ovat olleet, niiden kohderyhmää. Niissä on kuitenkin voimakas tunneperusta, joka laukaisee voimakkaan torjuntareaktion osassa ihmisiä. Hakematta tulee mieleen, että nyt on paljastettu joku karmiva perhesalaisuus.  Juhlamitallit kuuluvat siihen kansallsten tunnusten, symboolien ja riittien joukkoon, jotka on pyhitetty kansalliseen käyttöön.

Juhlarahalla kansakunnan yhtenäisyyttä vastaan

Satavuotias Suomi, piskuinen pohjoismaa, on rakentanut identiteettiään vuosisadan. Siitä on tullut alkuvuosikymmentensä jälkeen yhtenäinen kansa, joka on osoittanut että yhteisin ponnituksen pienikin voi saavuttaa suurta. Koulutustamme pidetään yhtenä maailman parhaista. Nokian puhelimet nousivat Suomesta. Meillä on kansainvälisesti tunnettuja ja palkittuja kirjailijoita kuten F.E.Sillanpää, Mika Waltari ja Tove Jansson. Nobelisteja A.I. Virtanen, jo edellä mainittu F.E Sillanpää sekä viimeisin, rauhanpalkinnon saaja, Martti Ahtisaari.

Näin juhlarahat hyväksyttiin?

Molemmat hyvin karuiksi koetut kuvat on sanoin kuvailtu Kokoomuksen puheenjohtaja/valtiovarainministeri Petteri Orpolle.

Parasta Suomessa

Rahapajan juhlarahojen innoittamana luettelen asioita mitkä ovat parasta satavuotisessa Suomessa:

 

1. Kommunistien teloittaminen - Koska mikä sen mukavampaa kuin luvan kanssa ampua porukalla kommunisteja

2. Katsoa televisiosta kun syyrialaiset lapset hukkuvat Välimereen - Koska senhän ne pirulaiset ovat ansainneet

3. Häviäminen sodassa Neuvostoliitolle - Koska olemme heikkoja

4. Ammatinharjoittamisen ja kilpailun rajoittaminen - Koska typerä maanviljelijä ei ymmärrä olla viljelemättä kuin pakon edessä

Suomen Rahapajan 100-vuotisjuhlaraha ampui itseään jalkaan

Suomen Rahapajan tuore Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarja starttasi käyntiin hurjalla tavalla. Vuosista 1917 - 1939 kertovan juhlarahan kuva muistuttaa suomalaisia vuoden 1918 kansalaissodasta, joka vaati eri arvioiden mukaan jopa 40 000 kuolonuhria. Juhlarahan kuvassa näyttäisi olevan joukko valkoisia sotilaita teloittamassa nuutuneita ja resuisia punavankeja.

Rahapaja markkinoi tuoretta juhlarahaansa "nostalgisena", joka avaa sellaisenaan hienon itsenäisyyden tarinan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä