AkiK Pohjoisen Kuningas

Pienydinvoimaa Ouluunkin

  • Pienreaktorin koko suhteessa tavalliseen painevesireaktoriin
    Pienreaktorin koko suhteessa tavalliseen painevesireaktoriin

Ouluun on rakenteilla uusi biovoimalaitos vuonna 2020. Projekti on hyvä ja laskee Oulun kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä, kun se korvaa turvetta ja puuta käyttävän Toppila 1 -lämpövoimalaitoksen.

Pienydinvoimaloiden tekniikka kehittyy huimaavaa vauhtia ja ne tarjoavat pian turvallista, edullista, skaalautuvaa ja ympäri vuoden toimivaa lämpöä ja sähköä. Pienydinvoimaloiden  tärkein etu on kuitenkin se, ettei niiden käytöstä synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Pääosa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa.

Ehdottaisinkin, että kun vuonna 2035 Toppila 2 -lämpövoimala tulee elinkaarensa päähän, se korvattaisin kahdella 200 MW pienydinreaktorilla. Voimaloiden käyttöaika tulee olemaan vaihtoehtoja huomattavasti pidempi ja laitos voidaan suunnitella siten, että reaktoreita lisätään myöhemmin kaupungin kasvaessa.

Vuosi 2035 tuntuu kaukaiselta ajanhetkeltä, mutta koska suurin este sarjavalmisteisten pienydinvoimaloiden rakentamiselle on lainsäädännön puute, eikä lainsäädäntää ole vielä edes aloitettu, voisi kaupungin selvitys aiheesta jouduttaa lainsäädäntötyötä ja täten helpottaa voimaloiden rakentamista myös pitkällä aikavälillä koko Suomessa. Oulu voisi olla edelläkävijä täydessä hiilidioksidivapaudessa.

Pohjoisen sijaintimme takia emme voi luottaa kaukolämmön tuotannossa vain pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin. Talvella aurinko ei paista eikä Oulu merellisyydestään huolimatta ole kovin tuulinen. Lämpöä ja sähköä tarvitaan eniten juuri silloin kun uusiutuvat eivät toimi.

Koska ydinjätteiden loppusijoitus on Suomessa jo ratkaistu ja pienydinvoimalat ratkaisevat perinteisten suurten voimaloiden ongelmat, hinnan, projektien keston ja myöhästymiset, pienydinvoimalat ovat pian varteenotettava vaihtoehto.

Kirjoittaja on Liberaalipuolue - Vapaus Valita r.p.:n hallituksen jäsen ja ehdolla eduskuntavaaleissa. Ammatiltaan IT-konsultti.

Julkaistu aiemmin Kalevassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Pienistä ydinvoimaloista on puhuttu ainakin parikymmentä vuotta.
Jos sellaisia joskus tulee, ne olisivat hyvä ratkaisu monella tapaa, saataisiin sähköä ja lämpöä ja voimala voitaisiin sijoittaa lähelle kaupunkia kallion sisään. Kun voimalan käyttö loppuisi, sen suuaukko vain valettaisiin umpeen ja kaikki moska jäisi kallion siään.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ei niitä niin kannata hävittää. Koko voimala kun siirtyy rekan perässä, niin se voitaisiin sellaisenaan siirtää loppusijoituspaikkaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Pohjoisen sijaintimme takia emme voi luottaa kaukolämmön tuotannossa vain pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin."

Oulun kaukolämmön tuotanto hyvinkin voidaan toteuttaa pelkästään uusiutuviin nojautuen. Pienydinvoimaloista sensijaan puuttuu kaksi olennaista seikkaa: saatavuus ja hinta.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Haluaisin tietää miten. Vesivoimaakaan ei kannata käyttää lämmitykseen niin en ymmärrä miten muitakaan uusiutuvia.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Modulaaristen voimaloiden sarjatuotantoa odotellaan kieli pitkällä. Pelättävissä on samanlainen markkinahäiriö, joka aiheutui, kun välimerenmaat aikoinaan alkoivat tunkea EU-avusteisesti investointitukia aurinkosähköön. Koko tuotanto meni sinne pariksi vuodeksi ja tarjouspyyntö oli silloin lähinnä vitsi.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005507271.html

Saksasta puuttuu puhdasta tuotantoa merkittävästi. Paljonko menee Kiinaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset