Tekijänoikeusdirektiivi tulee kalliiksi
EU-parlamentin viime viikolla hyväksymä uusi tekijänoikeusdirektiivi voi tulla kalliiksi, mikäli kansalliset hallinnot hyväksyvät direktiivit. Lopullista hintaa en osaa arvioida, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintään miljardien kadonneesta taloudellisesta aktiivisuudesta. Syypäitä tähän ovat artiklat 11 ja 13.
Artikla 11:n tarkoituksena oli luoda tapa, jolla verkkomediat sekä sisällöntuottajat pääsisivät osalliseksi sosiaalisen median alustojen suuriin rahavirtoihin ja estää sisällön esittäminen ilman korvausta. Asia on tarkoitus korjata niin, ettei linkkiä, otsikkoa tai merkittävää osaa sisällöstä voida esittää sosiaalisessa mediassa ilman korvausta.
On kuviteltu, että verkkojätit neuvottelisivat korvauksesta jokaisen nettilehden ja verkkojulkaisijan kanssa. Kuten tiedämme kokemuksesta, tällainen ei tapahdu yleensä kovin nopeasti, eivätkä ne tyydy. Todennäköisesti Facebook, Twitter sekä hakukone Google estävät linkkaamisen jokaiseen tuntemaansa verkkomediaan tai vaativat maksua siitä, että linkin jako mahdollistetaan. Tämä katkaisee täysin nykyiset kävijä- sekä rahavirrat ja pakottaa mediat itsensä maksamaan alustoille, jotta niiden linkit ylipäätään näkyisivät.
Toinen, minua erityisesti kutkuttava versio tapahtumien kulusta on se, että suuret verkkopalvelut perustavat omat paikalliset uutistoimistonsa tai verkkolehtensä, jolloin niiden ei tarvitse maksaa linkeistä paikallisille lehdille. Tilanne voi hyvin pian koitua suurienkin verkkomedioiden kohtaloksi. Miten käy Helsingin Sanomien, kun se joutuu kilpailemaan Googlen kaltaisen megakorporaation kanssa? Tai Uuden Suomen blogialustan, kun kirjoittajat siirtyvät vapaisiin alustoihin?
Kaikenlisäksi, koska pääsy kaupallisten ja sisältöään valvovien medioiden sisältöihin tehdään vaikeammaksi, nostaa se yksityishenkilöiden tuottaman sisällön ja niinsanotut valemediat enemmän näkyville. Tuo laskee auttamatta journalismin tasoa.
Artikla 13 taas tulee maksamaan kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa liittyy pelkästään suodatinmekanismin toimintaan. Tarkoituksena on estää tekijänoikeudella suojatun materiaalin lataaminen verkkoon, vertaamalla sitä kaikkeen aiemmin tuotettuun materiaaliin. Vaikka tietokoneet ovat nopeita, tuo prosessi tulee kestämään kauan. Eli jokaiselta ihmiseltä kuluu hukkaan lisää aikaa sosiaalisen median edessä, odottaessaan julkaisun tapahtumista.
Satoja miljoonia maksavat ja gigawattitunteja käyttävät palvelinkeskukset rouskuttavat vuorokauden ympäri jotta jokainen ladattu kissakuva ja perhepotretti saadaan tarkistettua. Google ja Facebook siirtävät nuo kustannukset mainostajien maksettavaksi, eikä mainonnan kustannusten nousu tee hyvää yritysten kannattavuudelle. Lisäksi joku voisi olla myös huolissaan lisääntyneistä hiilidioksidipäästöistä, sillä tähän kuluva energiamäärä ei tule olemaan mitätön.
Toinen artikla 13 kustannus liittyy luovan sisällön tuottamisen ja jakamisen estämiseen. Mikään digitaalinen suodatin ei ole täydellinen, eikä se voi millään keinoin tietää, mikä osa sisällöstä on esimerkiksi parodiaa, tai milloin sisältö ylittää teoskynnyksen, jolloin sen julkaisu olisi sallittu kopioinnista huolimatta. Uuden sisällön tuottajat, sekä henkilöt että yritykset, ovat siis täysin jonkin epämääräisen filtterin varassa, eikä omia tuotoksia ole enää niin helppo saattaa nähtäville.
Molemmat artiklat siis tuhoavat taloudelliset edellytykset niiltä, joita tekijänoikeusdirektiivillä yritettiin suojella. Sekä paikalliset mediat, että internetin matalan kynnyksen sisällöntuottajat tulevat kärsimään. Muutokset ovat kuin yritettäisiin tappaa kärpästä dynamiitilla ja koko direktiivi on täysin vailla ymmärrystä luotu. Sivutuotteena tuhotaan verkon rikas meemikulttuuri.
Tekijänoikeusdirektiivistä kertoo Uusi Suomi täällä:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258745-netin-rikkojaksi-haukuttu-kohudi…
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen sekä ehdolla eduskuntavaaleissa.
direktiivi tosiaan ohittaa realiteetit aika pahasti, mutta veikkaan, ettei tuon merkitys ehkä sittenkään tule olemaan kovin merkittävä. Mutta se nähdään aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös kannattaisi ihmetellä, miten tuollainen realiteetit ohittava direktiivi on ylipäätään voitu hyväksyä? Joko siitä tulee osittain kuollut kirjain, mikä on omiaan tukemaan muidenkin direktiivien soveltamista soveltajan kulloinkin hyväksi näkemällä tavalla, tai sitten kasvatetaan kallista ja kömpelöä byrokratiaa tai, mikä lienee todennäköisintä, molemmat vaihtoehdot toteutuvat.
Ei niin, että se ihmetteleminen mitään parantaisi. Mutta onko sutena syntyneen direktiivin takaisin vetäminen täysin mahdotonta?
Ilmoita asiaton viesti
Voi ja tosiaan kannattaakin ihmetellä. Ilmeisesti EU parlamentissa ei edes tarkkaan tiedetty mistä äänestetään. https://qz.com/1389385/article-11-and-article-13-a…
Ilmoita asiaton viesti
@1. Espanja ja Saksa yrittivät linkkiverottaa Googlea.
Esimerkkinä Espanjan lehdistöjen ja medioiden tulot putosivat rajusti, kun Google pisti Espanjan pimentoon ja sitten peruutettiin linkkivero pikaisesti.
Filtterit eivät kyllä varmasti toimi niinkuin se kuuluisa kyynärpää ammeessa -tapaus, jonka FB:kin bottifiltteri luuli esittävän tissiä? Ties kuinka paljon ne aiheuttavat luovan alan harrastajille ja menestymistä janoaville ongelmia.
Tämä on ihan selvää, että takapakkia mennään. Ansaintatapoja on kehitettävä eikä hirttäydytä menneeseen vanhoihin ansaintatapoihin.
EU:n esittämät direktiivit eivät perustu realiteetteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Riittäisikö jos linkeistä esimerkiksi Facebookissa näkyisi vain osoite eikä osoitteessa olevaa sisältöä? Entä jos internet-selaimessa olisi laajennus, joka automaattisesti avaisi linkin popup-ikkunaan?
Ilmoita asiaton viesti
On syytä tässä yhteydessä tuoda esille, ketkä mepeistä äänestivät direktiivin puolesta ja ketkä vastaan, ketkä jäävät menneisyyten ja keitä voi äänestää tulevaisuudessa:
Puolesta:
Anneli Jäätteenmäki (kesk)
Elsi Katainen (kesk)
Miapetra Kumpula-Natri (sd)
Merja Kyllönen (vas)
Petri Sarvamaa (kok)
Mirja Vehkaperä (kesk)
Henna Virkkunen (kok)
Vastaan:
Jussi Halla-aho (ps)
Heidi Hautala (vihr)
Liisa Jaakonsaari (sd)
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)
Nils Torvalds (r)
Poissa:
Sirpa Pietikäinen (kok)
Ilmoita asiaton viesti
@6. Kävin läpi näiden suomalaisten meppien CV:t kaikista tekemisistään ja luottamustoimista liittyen tietämyksistä tietotekniikasta, tietoliikenteestä, internetistä. Ei yhtikäs mitään.
Ainoa hämmästyttävä kohta oli Henna Virkkusen lisensiaatityön otsikko:
”Ministeri saa syyttää vain itseään”. Tuo aiheutti minussa naurunremäkän ja ulvonnan. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tästä tule ihan samanlainen mutta vielä pahempi kuin esimerkiksi EU-säännös cookies hyväksynnästä. Nyt joka ainoa webbisivusto posauttaa hyväksyntäikkunan hidastamaan käyttöä ja mahdollistamaan oikean tietoturvauhan klikillä.
Ilmoita asiaton viesti