AkiK Pohjoisen Kuningas

Vapaa markkinatalous on pienen ihmisen etu

  • Ruokakaupan hyllyjä Mongoliassa.
    Ruokakaupan hyllyjä Mongoliassa.

Vielä 90-luvulla Yhdysvaltojen katukuvassa kolikoilla toimivat automaattipesulat olivat yleinen näky. Koneellisen pyykkiä sai pestyä ja kuivattua muutamalla dollarilla. Ne olivat toki myös huumekauppiaiden toimitiloja ja joskus jopa vaarallisia paikkoja. Niistä tuli myös osa populaarikulttuuria ja ne olivatkin keskeisessä osassa useassa elokuvassa ja TV-sarjassa.

Nyttemmin pesulat ovat alkaneet kadota katukuvasta. Vain köyhimmillä, lähinnä maahanmuuttajien asuttamilla alueilla, voi nähdä yhä toiminnassa olevia kolikkopesuloita.

Mitä sitten tapahtui? Osaltaan asiaan vaikuttaa se, että uudet asunnot nykyään rakennetaan niin, että niissä on tilat sekä liitännät pyykinpesukoneille. Osasta asunnoista löytyy pyykinpesukoneet valmiiksi asennettuina. Suurin muutos tapahtui kuitenkin siinä, että pyykinpesukoneet ja kuivausrummut halpenivat teknologisen kehityksen myötä niin, että kaikilla alkoi olla niihin varaa.

Samalla väestö rikastui siinä määrin ettei pyykinpesukone enää ollut ylellisyysvaruste ja työnteon ohella ei ollut enää aikaa roikkua pesulassa odottamassa. Köyhempien kaupunkialueiden rajoitteena ei ole enää se onko varaa ostaa itse kone vaan se, etteivät asunnoissa kertakaikkiaan ole mahdollista käyttää pyykinpesukonetta eikä niiden asentamista sallita.

Samoin on käynyt monelle muulle aiemmin välttämättömälle palvelulle ja ylellisyydelle; Internet-kahviloita on yhä harvemmassa, videovuokraamot ovat Suomessakin enää vain irtokarkin ostamista varten.

Tätä kaikkea on kiittäminen liberalismin yhtä tärkeää aspektia; vapaata markkinataloutta ja sen myötä yritysten välistä kilpailua. Kodinkoneiden valmistajat kilpailivat asiakkaista ja pyrkivät saamaan laitteensa jokaiseen kotiin, yhä halvemmalla. On vaikea löytää maan kolkkaa jossa mobiilidata ei toimisi ja laitteet joilla verkkoon pääsee ovat niin halpoja että köyhimmästäkin taloudesta löytyy useita Internetin mahdollistavia laitteita. Netflix, Viaplay ja muut palvelut maksavat kuukaudessa sen mitä muinoin maksoi yhden elokuva kertavuokraus.

Entä jos joku olisi ollut huolissaan katoavista Internet-kahviloista sekä pesuloista ja ehdottanut kieltoa tai rajoitteita sille saatko hankkia verkkoa tahi pyykinpesukonetta kotiisi? Markkinatalouden toiminta olisi rikkoutunut ja monet verkon palvelut olisivat jääneet syntymättä. Aikasi tuhlaantuisi pesulassa ja et voisi jutella whatsappissa mummosi kanssa. Videovuokraamoita, levykauppoja sekä elokuvateattereita suojeltiin kyllä, mutta markkinatalous kuin varkain mursi niidenkin monopolin, eikä ainakaan videovuokraamoita jää kaipaamaan kukaan.

Markkinat ovat siis pienen ihmisen, kuluttajan, asialla. Valtion tulisi olla kiinnostunut vain siitä, millaista hyötyä tai haittaa jokin lainsäädäntö tuottaa, ei siitä miten jokin veroista maksettu tuki tuo työpaikkoja yhteen yritykseen, tai miten tuontirajoitukset tukevat kalliimpia paikallisia tuotteita. Kaikki eivät ole yrittäjiä tai työntekijöitä, eläkeläisiä tai opiskelijoita, mutta kaikki ovat kyllä kuluttajia.

Kirjoitus liittyy Liberaalipuolue - Vapaus Valita keskustelutilaisuuteen "Liberaalin talouspolitiikan hyödyt vähempiosaisille" https://www.facebook.com/events/231620847381572/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli kehityksen tuoma ilo oli krääsää joka nurkka täynnä ja pitemmät työpäivät. Näistä saadaan kiittää liberalismia ja sen sokeiden puolestapuhujien höpinöitä vapaasta markkinataloudesta mitä ei ole vieläkään koskaan ollut missään.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Pyykinpesukone ei ole tietääkseni krääsää mutta yleensäottaen olet oikeassa. Krääsä on lisääntynyt, sen vähentäminen (elintason noususta huolimatta) vaatii kulttuurin kehittymistä kun ensin totuttelemme tähän suurempaan elintasoon. Vielä 50 vuotta sitten täytyi tarkoin harkita mitä hankkii, nyt kykenet hankkimaan krääsää "turvaksi" vaikkei juuri mitään ansaitsisikaan.

Työpäivät taas ovat lyhentyneet kun lyhyelläkin työpäivällä ansaitsee riittävästi että lämpimän asunnon ja muuta turvaa itselleen saa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lyhyemmästä työpäivästä kiitos ei kyllä mene liberalismille...

Käyttäjän RoniJokinen kuva
Roni Jokinen Vastaus kommenttiin #4

Lyhyemmän työpäivän hyvällä elintasolla mahdollistaa kasvanut tuottavuus, joka on isolta osin nimenomaan markkinatalouden ansiota.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola Vastaus kommenttiin #6

Kasvanut tuottavuus myös mahdollistaa sen, että työtä ei riitä kaikille ja niille kaikkein huonointenkin palkatuille hommille on tunkua, joka mahdollistaa edelleen pienemmät palkat samaan aikaan, kun asuminen ja eläminen kallistuu.
Lyhyt työpäivä hyvällä elintasolla on harvojen herkkua.

Suomessa kannustinloukut on sitä luokkaa, että ei ole matalapalkoille tunkua

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

Ei se lyhyt työpäivä annettuna tullut. Joten turha jatkaa jauhamista asiasta,kun se ei hötöksi nyt muutu.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Vapaa markkinatalous on pienen ihmisen etu"

Otsikko pitää paikkansa. Mutta markkinatalouden pitäminen vapaana vaatii työtä, koska kapitalistit rakentavat monopoleja ja ay-liike rajoittaa kilpailua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei niinkään monopoleja vaan etuoikeuksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sähköverkko on monopoli, käyttäjä ei pysty kilpailuttamaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Esim. Pankin perustaminen ja pyörittäminen on etuoikeus..sitä ei perusteta ilman 5 miljoonaa pääomaa. Pyörittämään kykenee,jos on hyvät veljet taustalla.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ja useat poliitikot ovat innokkaita hyppäämään mukaan ideologian, lobbauksen tai kavereidensa jeesaamisen takia. Osmo Soininvaaran sanoin suuret puolueet ovatkin pro-business, eivät pro-market.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Suomessa ei ole markkinataloutta vaan kommunistinen hallinto, jossa veronmaksajat kantavat vastuut ja laskut, oligarkki juhlii takuuhintojen ja tuulimyllytukien kera ilman vastuuta.
Yhteiskunta maksaa 'yrittäjien talvivaaratuhot. jne jne Kiakki raha on sosialisoitu oligarkeille.
Suomella ei ole varaa nykyiseen yritysmaailmaan ja se on ajaettava Suomesta pois.
Asioilla voi olla erilaisia nimityksiä, mutta Suomen talousmalli on kuin Neuvostoliitto.
Onko maarkkinataloutta ettäestetään kaikki mistä kuluttajavoi hyötyä, viina tupoakka, eliexpress, ....mmarkkinatalouttaa sisämarkkinoilla kutsutaan alueelliseksi monopoliksi ja ihmisten kahlitsemista kuin kommunistisessa kiinassakin tietyn tehtaan sisään. Globaali- tai EU- talous on vitsi kuluttajille. Yritysmaailma käyttää niitä vain keinona riistää kolmansia maita, ja kas senkin lystin maksavat veronmaksajat mm kehitystukina ruoka- yms apuna. Niissä maissa ei ole markkinatalous vaan talousorjuus. Sama koskee Suomea, maaorjuus tekee tuloaan. Saat valtiolta leivän sossurahana ja siinä se, kuin neuvostoliiton kommuunissa. Tosin aikonaan orjien haluttiin olevan työkunnossa, tulevaisuudessa tuodaan uusi ulkomailta.
Ja niitä halutaan paljon kuten muissakin maissa, eliitin orjiksi pimeästi. Näin on kärynnyt Ruotsin englannin kuin muidenkin maiden hallinnon ihmisiä ja eliittiä orjien pitämisestä. USAssa se on sääntö, ei poikkeus. Ja nämä ihmise saavat sairaan eliitin kaikki perverssiot niskaansa.
Ihmiset ovat vain kertakäyttöhyödykkeitä.

Tästä syystä sisämarkkinat näivettyvät. Ihmisillä ei ole rahaa,vain se kommunistinen leipäpala.
tuleva SOTE - Kansalaisilla on valinnavapaus missä he jäävät hoidosta paitsi. Samallatavlla sivapaassa mrkkinataloudessa sinulla on oikeuksia, muttei varaa niihin. Talousorja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sanat hieman sekaisin..mutta ei kai se mitään. Höpistäänhän tässä muutenkin kaikkea höttöä.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

No ei se nyt ihan kommunistinen ole. Markkinatalous ei ole sellainen että sitä joko on tai sitä ei ole. Markkinataloutta löytyy kyllä pahimmasta diktaattorimaisesta kommunismistakin. Järjestelmä toimii aina paremmin mitä vapaampi markkina maasta löytyy, sen näkee aika hyvin jo maiden bruttokansantuotteen ja taloudellisen vapauden suhteesta.

Mutta se on totta yritykset surutta käyttävät lainsäädäntöä sekä täällä että köyhemmissä maissa voiton maksimoiseksi. Lainsäädännöllä yhden tai useammankin yrityksen voittoja maksimointi ei ole markkinataloutta, eikä suinkaan johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset