*

AkiK Tiukkaa liberalismia

Sote-uudistus on perustuslain mukainen

Perustuslakivaliokunta on tutkinut Sote-uudistusta ja epäilee nimenomaan Kokoomuksen ajaman osion, eli valinnanvapauden, olevan perustuslain vastainen. Mielestäni he ovat väärässä, perustuslaki ei sanele kenen tulisi Sote-palvelut tuottaa. Valtiosääntöoppineet arvioivat ehdotusta toki koko perustuslain nojalla, mutta perustavat päätöksensä perustuslain vastaisuudesta kahteen pykälään.

19 §: "... julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä".

Miten tämä voidaan ymmärtää niin, ettei yksityinen yritys tai vaikkapa valtio-omisteinen yhtiö, valtion kustantamana ja lain vaatimukset täyttäen, voisi tuottaa noita palveluita ainakin yhtä hyvin ja riittävästi kuin julkinen laitos? Voisiko olla niin, että jos kannustimet asetetaan järkeviksi, palveluiden kattavuus ja jatkuvuus paranevat ja väestön terveys kohenee?

Lisäksi minusta tässä pitäisi ottaa esille toinenkin puoli: koska valtio on velvollinen turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyden ja jatkuvuuden jokaiselle, sen on aivan välttämätöntä pohtia kustannuksia. Siis sen on turvattava, että rahat riittävät tulevaisuudessakin tuottamaan palvelut, eikä silloin voida jättää tiettyjä keinoja pelkästään ideologisista syistä käyttämättä.

Perustuslaissa ei myöskään määrätä, että julkisen tahon tulisi omistaa tai tuottaa terveyspalveluita, kunhan huolehditaan että kaikki niitä saavat.

Lisäksi perustuslaki linjaa: 124 §: "... julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia".

Tämä perustuslain kohta on tulkinnanvarainen. Onko sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen hallintotehtävä? Eikö hallintotehtäviin nimenomaan kuulu hallinnolliset tehtävät joilla ohjataan varsinaisia palveluntuottajia? Tuottaminen ja hallinto tulisi minun mielestä jokatapauksessa erottaa toisistaan, jotta perusoikeudet, oikeusturva ja muut hyvän hallinnon vaatimukset täyttyisivät. Muualla puhumme vallan kolmijaosta, eikö sitä voisi soveltaa tähänkin?

Sitäpaitsi, tässä tapauksessa hallinta jäisi varsin vahvasti sekä eduskunnan että maakuntahallinnon käsiin koska sekä Suomen laki että poliittiset päättäjät maakunnissa määräisivät millaisia palveluita ne haluavat ja todennäköisesti senkin mihin hintaan palvelut pitää tuottaa. Noiden “pakkoyhtiöitettyjen” sote-yritysten omistuksetkin olisivat täysin julkisella sektorilla ja omistaminen on minusta juuri parasta hallinnointia.

Ja mielestäni voidaan tulkita myös niin, että tarkoituksenmukaisuuden vaatimuskin täyttyy sen kautta että on pakko säästösyistä laajentaa palveluntuottajien kirjoa, eli siis käytännössä antaa yksityisillekin mahdollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä johtuu samasta asiasta mistä jo aiemmin mainitsin: on tarkoituksenmukaista pitää kustannukset kurissa että palveluita voidaan tuottaa jatkossakin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät itsekseen ainakaan osoita vähenemisen merkkejä, väestö elää jatkuvasti pidempään mutta ei niin että he voisivat selvitä vähemmillä palveluilla. Vanhustenhoidon ja vanhusten terveydenhoidon kustannusten huolehtimisessa aletaan olla jo myöhässä.

Loppu jääkin sitten vasemmiston kauhisteltavaksi. He todennäköisesti eivät koskaan usko että yksityinen yrittäjä voisi koskaan huolehtia asiakkaan perusoikeuksista ja oikeusturvasta tai olisivat kykeneviä muutoinkaan noudattamaan hyvän hallinnon vaatimuksia. Tämä siitäkin huolimatta että viime vuosikymmeninä suurimmat puutteet näiden noudattamisessa on tapahtunut julkisen sektorin toimesta. Esimerkkeinä nyt vaikka omistusoikeuden rikkeet pakkolunastusten muodossa, terveydenhuollon valtavat jonot ja huumepoliisin johtaessa Suomen huumausainerikollisuutta.

Vaikka olenkin eri mieltä Sote-uudistuksen perustuslaillisuudesta, vastustan itse maakuntauudistusta. Koko projekti on kehitelty vain Keskustan hiljalleen hajoavan vallan pönkittämiseksi. Sote-uudistus voitaisiin toteuttaa täysin ilman maakuntauudistusta ja varsinkin ilman ylimääräistä hallintohimmelikerrosta ja verojen kasvatusta. Jo pelkästään uusien vaalien järjestäminen maksaa sen verran että se vie kaiken hyödyn koko uudistukselta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

SOTE:n valinnanvapaus = sitoudut aina vuodeksi kerrallaan yhteen palveluntuottajaan (tämä on perustuslain vastainen), taisit ymmärtää että tuo valinnanvapaus olisi julkisen ja yksityisen välillä, kun oikea valinnanvapaus tarkoittaa että voisit joka kerta kävellä palveluntuottajan ovesta sisään jossa vähinten jonoa ilman sitoumusta.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Eikai tuolla ole tässä kohtaa merkitystä? On kyllä totta että aito valinnanvapaus toteutuu vain tuolla tavoin että kuluttaja valitsee tuottajansa itse ilman sitoumuksia.

Välimallikin on kuitenkin parempi jos se tuottaa säästöjä.

Eikä tuokaan ole edelleenkään perustuslain vastainen.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Joo , kaikki tai ei mitään.

Taitaa käydä niin että se " ei mitään" voittaa taas. No, sehän siinä on hyvää että laulu jatkuu kun vuorotellen tyrmätään aina hyvät yritykset.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onhan näillä ylikansallisille yhtiöillä yksi etu, verovapaus, siinä on syytä piiskata työntekijöitä niin että monopoli saavutetaan. Tietenkin auttaa jos kaverina on poliitikkoja jotka osaavat tehdä jäynää yhteiskunnallisille toimijoille vaikkapa ostattaa miljardilla toimimattoman softaohjelman. Näillä tempuilla Suomesta on jo lähes kaikki yhteiskunnallinen toiminta lähtenytkin ihan Lipposesta ja Sorsasta lähtien.

Käyttäjän lapvejuha kuva
Juha Lapveteläinen

Aki Kiviranta väittää, että perustuslaissa ei myöskään määrätä, että julkisen tahon tulisi omistaa tai tuottaa terveyspalveluita, kunhan huolehditaan että kaikki niitä saavat.

Asia ei pidä paikkaansa.

Pykälä 61,
"Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista ja toimituskirjoissa suoritettavien maksujen, niinikään niiden maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava postin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä".

19.7.1919

Valtionhoitaja Mannerheim
Oikeusministeri Söderholm

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

En tiedä Kivirannasta, lainaus on Kivirinnalta.

Tässähän puhutaan maksuista, ei siitä että julkisen tahon olisi välttämätöntä hoitaa kyseinen tehtävä. Toki ne voivat kuulua julkisen tahon tehtäviin mutta laki ei sitä edellety.

Käyttäjän lapvejuha kuva
Juha Lapveteläinen

Olen pahoillani sukunimisekaannuksen puolesta, kyseessä oli tahaton virhe.

Vuoden 1919 perustuslaissa ei liioin ollut itsehallintoaluetta Ahvenanmaan maakuntaa vielä perustettu, eikä sosiaaliturvasta minkäänlaista kirjausta. Voisi kuitenkin olettaa, että kirjauksessa olevat viranomaislaitokset olisivat olleet Mannerheimille ja Söderholmille sen verran elintärkeitä kokonaisuuksia niin kansalaisten kuin valtion osalta, että niiden kustannuksista vastaisi kokonaisuudessa valtio. Mielestäni kaikissa perustuslakiin tehtävissä lisäyksissä ja kirjauksissa pitäisin ehdottomana, että ne korjataan ja toteutetaan jatkossa niin Korkeimman oikeuden kuin myös korkeimman hallinto- oikeuden poliittisesti riippumattomalla päätöksellä. Asiassa olisi syytä toimia näin, koska perustuslakituomioistuinta Suomen tasavallassa ei ole mainittu eikä kirjattu perustuslakiin, viime kädessä kuitenkin tasavallan presidentin tehtävä on poliittisen eduskunnan sijaan lopulta tehtävä ratkaisu, vahvistetaanko Korkeimman oikeuden ja Hallinto- oikeuden päätös, vai jätetäänkö se vahvistamatta. Vuoden 1919 Perustuslaki ei kuitenkaan velvoita Suomen Tasavallan Presidenttiä toimimaan näin, eduskunta puolestaan saa tehdä erilaisia lakiehdotuksia sekä aloitteita. Itse näen kansalaisena Korkeimman Oikeuden, sekä Korkeimman Hallinto- oikeuden päätökset Suomen Perustuslain, sekä yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi ratkaisuksi myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion osalta. Suomen valtion oikeuslaitoksien tehtävä on lopulta päättää tasavallan presidentin viimeisellä päätöksellä, onko sosiaalisesti oikeudenmukainen hyvinvointivaltio perustuslaillinen oikeus, vai poliittinen päätös, tai näiden yhdistelmä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset