*

AkiK Tiukkaa liberalismia

Oikea syy vihata liberaaleja

Viime viikon aikana useampi vähäisempi blogisti yritti löytää jotain inhottavaa ja vihattavaa Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaasta Elina Lepomäestä. Ilmeisesti hänen tarjoamansa vapauden ideologia ei tarjonnut tarpeeksi tarttumapintaa, joten he päätyivät täysin keksittyihin tai rivien välistä vedettyihin viittauksiin rasismista ja fasismista. Itse olen kokenut juuri samanlaista loanheittoa ja mystistä tulkintaa, joten päätin kirjoittaa pienen vastineen kaikkeen tuohon soopaan.

Fasismin kaivaminen klassisesta liberalismista on jotenkin aivan mystinen ajatus. Ne ovat ideologioina täysin eri ääripäitä. Fasismi pyrkii luomaan yhteisnäiskulttuurin määräämällä jokaista pientä yksityiskohtaa myöten sen, mitä ihmiset voivat tehdä töikseen, harrastaa ja mistä nauttia. Liberalismissa taas pääpiirteissään kaikki, mikä ei ole vahingollista toiselle tai rajoita muiden ihmisten vastaavaa oikeutta, on sallittua.

Rasismiinkin on turha yrittää tarttua. Liberaali kun ei välitä tuon taivaallista ihonväristä, uskonnosta tai sukupuolesta. Liberalismin ongelma tähän liittyen on se, että se sallii myös typerät, huonot ja vahingollisetkin mielipiteet. Kaikki mielipiteet pitää saada ilmaista.

Todellisuudessa heillä olisi oikeampikin syy vihata meitä klassisia liberaaleja. Liberalismi nimittäin pyrkii vähentämään sitä, missä määrin sosialistit ja yllä mainitut fasistit voivat demokraattisen päätäntävallan kautta vaikuttaa ihmisten elämään. Liberalisoinnin jälkeen enää ei päätettäisi demokraattisesti ketkä saisivat rakastaa toisiaan, mihin aikaan ja millä tavoin ihmiset kävisivät kauppaa keskenään, mihin ihmiset käyttäisivät aikansa ja rahansa, millaista alkoholia he ostaisivat ja mihin aikaan, mitkä ovat sallittuja puheenaiheita, kenen ajamalla taksilla kansa ajaisi ja mihin bussit kulkisivat.

Tämän päätäntävallan kaventuminen huolettaa syvästi sosiaalidemokratian nimeen vannovia. He eivät voisi enää pelkokampanjoiden avulla kerätä itselleen poliittisia irtopisteitä. Vapauden lisääminen vähentäisi heidän näennäistä tarpeellisuuttaan ja valtaansa. Tämän lisäksi päätäntävallan siirtäminen valtion koneistolta kansalle huolettaa myös heitä, joiden korkeat tulot ovat lähinnä riippuvaisia siitä miten hyvin ovat onnistuneet kieltämään kilpailijoidensa toimimisen alalla, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa taksikuskit, apteekkarit ja lääkärit.

Ja vielä loppuun vielä, että tarkoitukselliselta väärinymmärtämiseltä vältytään: Demokratiaa ei ole tarkoitettu siihen, että valta keskittyy harvoille valituille. Se on tarkoitettu siihen, että valta on mahdollisimman monella. Demokratia on hyvä ja toivottava asia. Se on myös täysin yhteensopiva liberalismin kanssa. Yhteisten pelisääntöjen sopimisen jälkeen voidaan vapautta harjoittaa paljon paremmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (90 kommenttia)

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ja pakko myöntää, että oli ehkä väärin mainita taksikuskit korkeatuloisten joukkoon kuuluvaksi. Jätän sen kuitenkin alkuperäiseen tekstiin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Taksilupa ei ole tulonsiirto taksikuskeille, vaan taksiluvan haltijoille, jotka usein ulkoistavat kuljettajantyöt.

Reijo Jokela

"Demokratiaa ei ole tarkoitettu siihen, että valta keskittyy harvoille valituille. Se on tarkoitettu siihen, että valta on mahdollisimman monella".
Eli täydellinen demokratia on sitä, että jokaisella on/ei ole saman verran valtaa. Eikös tätä kutsuta myös anarkiaksi?

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Puhdas anarkia taas vaatisi toimiakseen sen, että kaikki ihmiskunnan yksilöt pitäisivät muita yhdenveroisina, eikä lakeja tällöin tarvitsisi erikseen kirjata. Se taas on melkoista utopiaa joten pidän anarkiaa mahdottomana. Siksi meillä on demokratia.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

On totta, että Suomi on aivan liian paljon holhousyhteiskunta ja siihen kun vielä lisätään järjetön byrokratian määrä, niin soppa on valmis. Itsekin kannatan tietyllä tasolla vapaampaa, liberaalimpaa linjaa. Mutta se tekijä, joka herättää Lepomäen ja hänen kannattajiensa näkemyksissä laajaa vastustusta, on talousliberalismi. Tämä tekee tästä politiikasta ja sen kannattajista hyväosaisten yhteisvastuuta kaihtavien edunvalvontaa korostavan. Ja kun kuitenkin politiikassa on pohjimmiltaan yhteisten asioiden hoidosta, niin ei ole ihmekään, kun nämä ahtaat talousliberalistiset näkemykset herättävät näinkin laajaa vastustusta maassa, jossa yhä edelleenkin kansan syviin riveihin on iskostunut tunnuslause "Veljeä ei jätetä". Sanotaan mitä sanotaan, mutta näin vaan asia on.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Markkinataloutta ei voi hallita ylhäältäpäin. Se on toisille uhka, ja toisille mahdollisuus :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Totta, markkinataloutta ei voi hallita.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #49

"When one person doesn't understand economics, we call it ignorance. When millions don't, we call it a political movement." -Scott Adams

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #57

Adam Smithin teorian heikkoudet osoitettiin jo yli puolitoista vuosisata sitten.

Kim Leino Vastaus kommenttiin #61

Smithin omat teoriat ovatkin soopaa, mutta suuri osa hänen ominaan esittämistä ajatuksista olikin plagiarisoitu häntä edeltäneiltä ekonomisteilta. Voisi jopa väittää, että kaikki missä hän osui oikeaan suuntaan, ei ollut peräisin hänen omasta ajattelustaan. Siksi Wealth of Nations on vaikeaselkoinen ja ristiriitainen teos.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #62

Wealth of Nationsista riittää että lukee ensimmäiset 7 sivua, siinä on mielestäni kaikki olennainen kyseisestä kirjasta.

Olisi tosin hyvä, että ihan kaikki lukisivat ja ymmärtäisivät nuo 7 sivua.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #62

Tämä pitää jonkin verran paikkansa. Adam Smithin popularisoima allegoria "näkymättömästä kädestä" oli sekin velkaa ranskalaisen jansenisti Pierre Le Pesant de Boisguilbertin aiemmalle ajattelulle.

Jansenismin eli katolisen pietismin ja modernin talousliberalismin historiallista yhteyttä ei jostain syystä mielellään muistella oikeistoliberaalien hermeettisissä kaikukammioissa. Alkuperäisessä laissez-faire ideologiassa oli sellaisia moraalisia ja uskonnollisia ulottuvuuksia, jotka kenties istuvat huonosti espoolaisten kokoomusnuorten sielunmaisemaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #62

Yhtä lailla plagioidutkin ajatukset on laitettu romukoppaan.
Sinänsä tiede yleensä käyttää aikaisempia teorioita ja kehittää niitä.
Mutta uskomustieteisiin mikään kritiikki ei tehoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #67

Ihan mielenkiinnosta, voitko esittää Margareta mikä Smithin Wealth of Nationsissa esitetyistä teorioista on kumottu ja miten?

Ja siis uskon että näin on luultavasti tapahtunut jonkun teorian osalta, mutta eipä tullut itselle yhtään mieleen, siksipä kysyn.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69

Minun mielenkiintoni ei enää riitä kaivelemaan parin vuosisadan takaisia kansantaloustieteen klassikoita. He eivät voineet kuvitellakaan millaisissa pilvikuplissa talous nykyisin pyörii.
Taloudellista liberalismia kuvataa yksinkertaisessa muodossa lautapeli Monopoli. Liberalistisen ideologian mukaan Keskon pitäisi kaiketa saada ostaa Siwat ja Valintatalot vapaasti ilman ehtoja?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #74

Margareta, sanoit että "Adam Smithin teorian heikkoudet osoitettiin jo yli puolitoista vuosisata sitten.", mutta sinua ei kiinnosta minkä teorian tai mitkä heikkoudet?

Smith otti kyllä kantaa monopoleihin:

"A monopoly granted either to an individual or to a trading company has the same effect as a secret in trade or manufactures. The monopolists, by keeping the market constantly understocked, by never fully supplying the effectual demand, sell their commodities much above the natural price, and raise their emoluments, whether they consist in wages or profit, greatly above their natural rate. The price of monopoly is upon every occasion the highest which can be got. The natural price, or the price of free competition, on the contrary, is the lowest which can be taken, not upon every occasion, indeed, but for any considerable time together. The one is upon every occasion the highest which can be squeezed out of the buyers, or which, it is supposed, they will consent to give: the other is the lowest which the sellers can commonly afford to take, and at the same time continue their business."

Digitan ja Carunan myyjille olisi ollut hyvä lukea hieman tätäkin, eikö totta?

Liberaaliaate on nimenomaan kilpailumyönteinen, eli monopolivastainen.

Mitä luonnollisiin monopoleihin (ns. välttämättömiin monopoleihin) tulee, ne on mielestäni hyvä pitää julkisina. Tästä asiasta on tosin eri mielipiteitä liberaalien keskuudessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #75

Jos Digitan ja Carunan myyjillä olisi ollut jotain järkeä olisivat jättäneet myymättä.
Mitään luonnollisia hintoja ei olemassa. Raha on olemassa vain korviemme välissä.
Nimenomaan "vapaa" kilpailu johtaa monopoleihin, ihan niin kuin siinä lasten pelissäkin käy, ja jota Marxin jo aikoinaan osoitti. Ilman kilpailun sääntelyä voittaja vie kaiken.

Nikolas Drosdek Vastaus kommenttiin #61

Sekatalouden ja hyvinvointivaltion toimivuutta todistetaan huonoksi tällä hetkellä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #73

Miten niin? Minkä talouden toimivuutta sitten todistetaan hyväksi?

Matti Heikkilä

Miten liberaalit onnistuvat pitämään aisoissa korporaatiopolitiikan ja kapitalismin. Jos sosialismin pahuus on kommunismi?

Mitkä ovat ne lainmuutokset, jolla voidaan saada aikaiseksi demokratiaa häpäisevät kapitalistit ja korporaatiot?

Kim Leino

Kannattaa googlettaa kroporatismi, sillä se ei tarkoita sitä mitä luulet sen tarkoittavan.

Joka tapauksessa, rahakkaiden eturyhmien poliittinen vaikutusvalta voidaan eliminoida vain eliminoimalla poliittinen valta. Niin kauan kun valtio päättää kuka menestyy ja kuka ei, sen toimintaan pyritään vaikuttamaan itsekkäin motiivein. Koska valtiokoneisto muodostuu ihmisistä, jotka myös toimivat itsekkäästi, on rahan valta taattu.

Ratkaisu on siis valtiovallan rajaaminen niin paljon, että korruptio lakkaa olemasta houkuttelevaa. Tähän vaaditaan merkittävää perustuslain muutosta, sekä sen suojelemisesta kiinnostunutta kansaa.

Jyrki Paldán

"Joka tapauksessa, rahakkaiden eturyhmien poliittinen vaikutusvalta voidaan eliminoida vain eliminoimalla poliittinen valta."

Noin ehkä teoriassa, mutta tukeeko mikään empiria tuota teoriaa?

Antti Liljo

Ai susta on tullu joku blogailia-Ukko Äijä :o

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Edustaako tämäkin kirjoitus "vihapuhetta"? Ilmeisesti ja näköjään kirjoittajan omasta tahdosta.

Aika harva suhtautuu liberalismiin vihamielisesti, saati sitten "vihaa liberaaleja", kuten kirjoittaja sen sanoo. Voihan niitäkin tietysti olla mutta todennäköisesti aika harvassa.

Onko "vihapuheessa" yleensäkin kysymys väärästä terminologiasta? Kannattaisiko miettiä hieman tarkemmin, minkä termin alle kirjoituksensa sijoittaa?

Voihan olla, että liberaalit ja liberalismi tunteita herättää, mutta oikeinko vihaa? Jos oikeasti vihaa liberaaleja niin mitähän mahtaa tuntea lastenraiskaajia tai joukkomurhaajia kohtaan?

Tässä "vihapuhe-hypetyksessä" mainonnan kohderyhmän segmentointi-ongelmakin...

(valitsenko mainokseen vähemmistöjen edustajia kuten aikanaan teki Benetton ja nyttemmin Felix, jolla teolla saattaa olla mainoksen laajemmassa kohderyhmä-segmentissä kielteisiä vaikutuksia, vai kohdistanko mainonnan tiukasti esim. sateenkaariyleisölle tai halai-lihakansalle käyttäen mainoksessa pelkästään näiden ryhmien edustajia)

...on saatu vaikuttamaan kysymykseltä mainostoimistoväkeen kohdistuvalta vihanpidolta ja heidän pelkotilojen analysoinnilta.

Siis - onko suomalaisessa yhteiskunnassa oikeasti niin paljon vihaa (avointa ja patoutunutta) kuin kirjoituksista voisi päätellä vai onko kyseessä kupla?

Säästetään viha ja vihaaminen niille harvoille asioille (nimenomaan asioille ei ihmisille!) jotka ovat tämän voimakkaan ja elämää kuluttavan tunteen "ansainneet".

Muuten - puhutaan ja kirjoitetaan vaikka tuomitsemisesta, torjumisesta, eri mieltä olemisesta, kritisoimisesta, syrjimisestä, hylkäämisestä, jne...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jos nyt vaikka Elina Lepomäkeä yritetään väittää natsiksi, niin kyllä se on niin selkeän tarkoituksellisesti valheellinen väite, että ainakin minä ensimmäisenä olettaisin tuollaisen toiminnan takana olevan puhtaan vihan. Tuskin mikään muu tunne motivoisi ketään noin räikeään valehteluun ja vääristelyyn.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Oletko tosissasi?

Minulla ei ole käsitystäkään heidän motiiveista. Mutta...

Sinä sen sijaan vedät aika suorat yhtäläisyysmerkit "tarkoituksellisuuden, valheellisuuden" ja "puhtaan vihan" välille. Itse asiassa esität jopa kausaalisuus-väitteen. Onkohan noin?

Ensinnäkin, onko valheellisen ja vääristelevän väitteen (Lepomäki on natsi) takana tunne? Toiseksi, jos on, niin onko tämä tunne nimenomaan viha? Epäilen molempia selityksiä.

Menemättä syvemmälle psykologiaan - minun tapauksessani kyse olisi joka tapauksessa vain pseudo-psykologiasta - jos oletetaan, että olet oikeassa "tarkoituksellisesta valehtelusta", niin ainakin minä voin keksiä useita aivan rationaalisia syitä siihen, kuten esim. mustamaalaaminen, tietämättömyys, tahallinen vääristely, henkilön diskreditoiminen, huomionhakuisuus, jne.

Miksi ylipäätään yhdistät valehtelun vihaan? Eikö viha ole aito tunne? Tunne, jonka purkautuessa meillä on paremminkin taipumus olla turhankin rehellinen kuin laskelmoivan kykenevä valehtelija? (Esim. tulinpahan sanoneeksi vaikken sitä tarkoittanutkaan vaikka oikeasti tulinkin lipsauttaneeksi sen mitä oikeasti ajattelen).

Yritätkö sinäkin nähdä toiminnan taustalla vihan tunteen, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä sen paremmin toiminnan kuin sen syidenkään kanssa? Mielestäni juuri tälläinen ajattelu on "viha-hypetystä".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Liberalismin ongelma tähän liittyen on se, että se sallii myös typerät, huonot ja vahingollisetkin mielipiteet. Kaikki mielipiteet pitää saada ilmaista."

Et sitten kuitenkaan hyväksy niitä Lepomäkeä "väärin tulkitsevia" mielipiteitä joihin kirjoitit tämän vastineen.

"Demokratiaa ei ole tarkoitettu siihen, että valta keskittyy harvoille valituille. Se on tarkoitettu siihen, että valta on mahdollisimman monella. Demokratia on hyvä ja toivottava asia. Se on myös täysin yhteensopiva liberalismin kanssa."

Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Sen näkee tästä yhteiskuntasopimus- sekoilusta. Kaikki ymmärtävät sopimisen ja yhteistyön tärkeyden, kukaan ei vain malta luopua omien etujen ajamisesta.

Onhan omien etujenkin ajaminen olikeutettua liberaalissa ajattelussa?

"Yhteisten pelisääntöjen sopimisen jälkeen voidaan vapautta harjoittaa paljon paremmin."

Minä en oikein näe miten liberaalius ja pelisäännöt sopivat yhteen.
----------

Ymmärrän toki liberaalin ajattelun jalot tavoitteet, mutta näen sen toteuttamisessa yhtä paljon ristiriitaisuutta kuin vaikkapa kommunististen tai puhtaasti kapitalististen ajatusten toteuttamisessa.

Ristiriidat ovat esillä tässä blogikirjoituksessakin.

Lepomäen ajattelu on melkoista ääriajattelua. Jos Lepomäen tarkoitus onkin hyvä, se on idealistinen, kuten Stubillakin. Sen ajattelun mukainen toiminta ei voi toteutua ajatellulla tavalla tässä maailmassa jossa realiteetit muodostavat esteen idealismin toteutumiselle.

Suosittelisin kokoomukselle vahvasti vaihtoehtoa Vapaavuori, Stubin tai Lepomäen sijasta. Luulen että Vapaavuori ei olisi hyväksi pelkästään kokoomusväelle, vaan koko Suomelle. Vapaavuorella ei ole sitä idealismin painolastia mikä vaivaa Stubbia ja vielä enemmän Lepomäkeä.

Jos Vapaavuori ei suostu, niin Harkimokin olisi näitä nykyisiä ehdokkaita parempi vaihtoehto.

Kim Leino

"Et sitten kuitenkaan hyväksy niitä Lepomäkeä "väärin tulkitsevia" mielipiteitä joihin kirjoitit tämän vastineen."

On eri asia hyväksyä/ei hyväksyä asioita henkilökohtaisella tasolla ja lainsäädännössä. Esim. saatan inhota jotain musiikkia, mutta en ole sitä silti keneltäkään kieltämässä.

"Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Sen näkee tästä yhteiskuntasopimus- sekoilusta. Kaikki ymmärtävät sopimisen ja yhteistyön tärkeyden, kukaan ei vain malta luopua omien etujen ajamisesta.

Onhan omien etujenkin ajaminen olikeutettua liberaalissa ajattelussa?"!

Yhteiskuntasopimussekoilusta ei näe kuin että asioiden sopiminen muiden puolesta ilman heidän myöntymystään on vähintäänkin ongelmallista. Tämän takia Lepomäkikin ajaa paikallista sopimista ja vallan palauttamista "päättäjiltä" niille, joita sopimukset koskevatkin.

"Vapaavuorella ei ole sitä idealismin painolastia mikä vaivaa Stubbia ja vielä enemmän Lepomäkeä."

Nimenomaan idealismi tekee henkilön politiikasta luotettavaa. Mistä tiedät, että Vapaavuori ei ole politiikassa vain suhmuroidakseen itselleen mahdollisimman paljon etuja? Mistä tiedät, millaista politiikkaa hän jatkossa pyrkii harjoittamaan, kun hänellä ei ole mielipiteitä ohjaavaa ja johdonmukaista filosofiaa? Tuuliviiret ovat politiikan syöpä.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Mitenkä sitten klassinen liberalismi ja uusliberalismi eroavat toisistaan? Onko nämä käsitteet täysin selviä, jotta voidaan keskustella ja analysoida poliitikkojen toimia tulematta väärinymmärretyksi.

Minulle ei kyllä ainakaan, mutta olen ymmärtänyt että klassinen liberalismi tarkoittaa ranskan vallankumouksen aikoihin läpilyönyttä ideologiaa jossa vapautettiin kansalaiset katsomatta säätyyn, väriin, uskontoon yms. ja taattiin jokaiselle äänioikeus ja tukku muitakin oikeuksia joita nykyisin pidetään itsestäänselvinä Suomessa.

Kun taas uusliberalismi on ideologiana syntynyt joskus 70-80 luvun taitteessa ja sen perimmäinen ajatus on vapauttaa raha/pääomat jotka ilman sääntelyä sitten ikäänkuin toimisivat näkymättömän käden tavoin markkinoita ja yhteiskuntaa ohjaavina tekijöinä.

Suomessa uusliberalismi on ristiriidassa nk. pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kanssa jossa pääosassa on vahva valtiollinen sääntely ja kattavat julkiset palvelut joilla taataan kaikille kansalaisille tarvittavat peruspalvelut.

Mikäli Lepomäki edustaa ns klassista liberalismia, on se mielestäni ok. Jos taas uusliberalismia, olen itse hyvinkin voimakkaasti hänen kanssaan eri mieltä. En nyt silti menisi vihaamaan, koska voinhan olla väärässä itsekin.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Uusliberalismi on vain väännös jota käytetään haukkumamielessä klassisen liberalismin kannattajista, talouspolitiikassa ehkä tarkemmin puhutaan itävaltalaisen koulukunnan edustajista.

Se klassinen liberalismi tarkoitti nimenomaan myös taloudellisen toiminnan vapautta. Saman kolikon kaksi puolta. Katsos kun aikoinaan elettiin monarkiassa ja sääty-yhteiskunnassa jossa oli käytännössä mahdoton edetä taloudellisesti yhteiskunnassa (ja mitenkään muutenkaan) jos satuit syntymään väärään säätyyn.

Sen takia kuninkaan jne. vallasta luovuttiin ja siirryttiin demokratiaan että kaikilla olisi ollut mahdollisuus harjoittaa sitä elinkeinoa kuin halusivat.

Se oli kaikki samaa liberalismia eikä ollut erikseen mitään naminami arvoliberalismia ja kovaa markkinaliberalismia. Eli ole vain Lepomäen kanssa samaa tai eri mieltä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Katsos kun aikoinaan elettiin monarkiassa ja sääty-yhteiskunnassa jossa oli käytännössä mahdoton edetä taloudellisesti yhteiskunnassa (ja mitenkään muutenkaan) jos satuit syntymään väärään säätyyn."
Kyllä se oli käytännössä hyvinkin mahdollista, mutta toisaalta tämän myytin hokeminen on itsessään klassista liberalismia puhdasoppisimmillaan ja sikäli sangen valaiseva esimerkki.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Hyvää pohdiskelua Aki, ei mulla muuta.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Elina Lepomäki ja muut laissez-fairistit edustavat enemmänkin höpsisoikeistolaisuutta kuin äärioikeistoa, mikä jälkimmäinen termi soveltuu eurooppalaisssa kontekstissaan lähinnä nuivaliston antenniosastoon.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

# 13
Juu, kyllä Lepomäki on lähempänä höpsismiä (antaa mennä - katsotaan mitä tapahtuu) ja trickle-down-teorioita sekä "Lyödään ensin lukkoon mitä tehdään ja etsitään sitten siihen sopiva teoria"-ajatuspaja-aktivisti kuin liberaali.

Henry

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä
Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Minä vihaan liberalisteja kolmesta syystä:
1.) He eivät osaa puhua liberalismista ilman että heti pöytään heitetään myös fasismi ja kommunismi.
2.) He harvoin viittaavat psykologiseen tai yhteiskuntatieteelliseen tutkimustietoon. Sen sijaan he perustelevat maailmankuvaansa arvoilla, ja populistisesti vetoavat lukijan arvoihin esimerkiksi hokemalla sanaa "vapaus".
3.) Kun he puhuvat vapaudesta, he eivät koskaan malta määritellä filosofisesti tai juridisesti mitä he sillä tarkoittavat. Niinpä sana on lopulta melkein yhtä tyhjän kanssa, kuten Geroge W. Bushin juhlapuheissa, jossa freedom esiintyi kymmeniä kertoja kun hän samaan aikaan kiristi kaikkia yksilönvapauksia vedoten terrorismin uhkaan.

Ehkä kuitenkin eniten liberalismivihaa on minuun kylvänyt Liberalismiwiki, joka on keskittynyt olkinukkien pystyttämiseen ja yksittäisten erimielisten poliittisten henkilöiden mustamaalaamiseen. Liberalismiwiki ei ole paljoa sen parempi kuin esimerkiksi MV-lehti.

Jos kiinnostaa tietää mitä olen kauppojen aukioloajasta niin viime kesänä kirjoittelin siihen liittyvistä absurdeista odotuksista. Sehän vain tulee lisäämään yhteiskuntamme tehottomuutta ja turvattomuutta, ilman että kenenkään elämä oikeasti muuttuu onnellisemmaksi. http://pikkujattilainen.blogspot.fi/2015/07/itsest...

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

1. Kyllä sen aloitti ihan Uuninpankkopoika sun muut blogistit
2. Ei tähän kaikkea tutkimustietoa tarvita varmaankaan? Vapaammat taloudet voivat paremmin kuin vähemmän vapaat. Ääriesimerkkeinä Pohjois- ja Etelä-Korea.
3. Negatiivisista vapauksista puhutaan. Bush ei IHAN edusta klassista liberalismia, tai minkään muunlaista liberalismia.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Ei tähän kaikkea tutkimustietoa tarvita varmaankaan?"

Tästä tulisi Ajatuspaja Liberalle tosi naseva motto.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta Vastaus kommenttiin #18

Niin, siis tähän keskusteluun haluat nyt kaiken tutkimusmateriaalin mikä liittyy markkinatalouteen?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"2. Ei tähän kaikkea tutkimustietoa tarvita varmaankaan?"

Tulkitse että tuo on kysymys ja vastaan heti lyhyesti: Tarvitaan. Sillä on suunnaton merkitys että maailmankuvan ja päätösten pohjana on tietoa ja vasta sen jälkeen ennakkoasenteita.

En sitoudu liberalismiin, vaikka tieto usein veisi samaan lopputulemaan. Aina niin ei käy. Kun turvavöiden käyttö tuli pakolliseksi, liikennekuolemat puolittuivat. Tuhansia henkiä pelasti kielto eikä mikään muu. Samoin vasta ravintolatupakoinnin kieltäminen pelasti henkilökunnan passiiviselta tupakoimiselta. Joskus kiellot ovat kultaa ja jos sitoutuu arvoihin niin väärä ratkaisu saattaa voittaa.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta Vastaus kommenttiin #19

No, lailla kehottamalla voidaan ohjata käyttäytymistä. Jos ihmiset eivät olisi idiootteja niin ei tarvittaisi tällaistakaan lainsäädäntöä.

Turvavöiden tapauksessa pakko tuli isossa osassa paikkoja kauan sen jälkeen (jos tuli) kun turvavyöt tulivat autoihin. Mahdollisuus suojata oma henki on kyllä olemassa, en tiedä mikseivät ihmiset käytä sitä ennenkuin sen on pakollista. Itse käytän turvavyötä oli lakia tahi ei.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Vapaammat taloudet voivat paremmin kuin vähemmän vapaat."

Mitä tarkoittaa "talous voi hyvin"?

Jos se tarkoittaa "yhteiskunta voi hyvin", niin USA on korkealla esim. väkivaltarikosten määrässä: https://en.wikipedia.org/wiki/Crime_in_the_United_...

Toisaalta, Kuubakin on tullut toimeen omalla talousjärjestelmällään...

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta Vastaus kommenttiin #27

Pidempi elinajanodote, pienempi lapsikuolleisuus, suurempi onnellisuus (joskin tuosta on poikkeamia, muunmuassa Suomi vs. Ruotsi), parempi infrastruktuuri ja suurempi turvallisuus, muutamia mainitakseni.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #41

Paitsi, että suurempi turvallisuus ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #41

Ei vastausta turvallisuusväitteeseen?

Voi katsoa vaikka Itä-Euroopan maiden tilastoja, niin huomaa, että niissä raiskauksia tehdään paljon vähemmän kuin länsimaissa.

Jyrki Paldán

"Taloudellisen vapauden" indeksointi on täysi vitsi. Kun taloudellisen vapauden kriteereistä osa(esim. korruption vähyys, yhteiskuntarauha, käypä valuutta, oikeuslaitoksen toimivuus, jne.) on suoraan tai epäsuoraan samoja kuin yhteiskunnan hyvinvointia mittaavat kriteerit, on tuo vertailu täysin päätön.

Se asia mitä liberaalit esimerkiksi Suomessa ajavat; valtion roolin pienentäminen taloudessa, on varsin pieni osa noita "taloudellisen vapauden" indeksejä. Onneksi noissa indekseissä on eroteltu valtion koko erilliseksi mittarikseen, jota tarkastelemalla saadaankin paljon mielenkiintoisempaa dataa. Miltei kaikilla hyvinvointimittareilla ne valtiot, joissa valtiolla on suuri rooli taloudessa, voivat paremmin.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

"Tämän lisäksi päätäntävallan siirtäminen valtion koneistolta kansalle huolettaa myös heitä, joiden korkeat tulot ovat lähinnä riippuvaisia siitä miten hyvin ovat onnistuneet kieltämään kilpailijoidensa toimimisen alalla, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa taksikuskit, apteekkarit ja lääkärit."

Jää kyllä mysteeriksi, miten lääkärit ovat onnistuneet "kieltämään kilpaijoidensa toimimisen". Lääkäriasemien määrää ei ole rajoitettu väestöpohjaan perustuvalla tarveharkinnalla kuten taksi- tai apteekkilupia. On tietty selvää, että toimiakseen lääkärinä Suomessa ammattihenkilöllä pitää olla EU-alueella hyväksytty lääketieteen tutkinto, mutta sitä ei voitane pitää "kilpailun kieltämisenä". Jos tarkoitat uskomushoitoja ym. wellness-palveluja, siinä kyse on täysin eri markkinoista eli kokemuksista ja viihteestä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sillanpää ihmettelee: "Jää kyllä mysteeriksi, miten lääkärit ovat onnistuneet "kieltämään kilpaijoidensa toimimisen"."

Ja sen jälkeen vastaa käytännössä jo osittain itse: "On tietty selvää, että toimiakseen lääkärinä Suomessa ammattihenkilöllä pitää olla EU-alueella hyväksytty lääketieteen tutkinto...".

Puuttuva linkki on lääkärikunnan kohtuullisen hyvä verkottuminen poliittiseen päätöksentekoon, jolla voi kätevästi pitää koulutusmäärät riittävän niukkoina ja palkat korkealla.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Tuo on vain paljon toisteltu myytti, mutta todellisuudessa lääkäreitä on nyt enemmän kuin koskaan. Kyse on pääosin kohtaanto-ongelmasta, eli akateemisesti koulutetut eivät juuri halua sijoittua kasvukeskusten ulkopuolelle, mikä luo työntekijän markkinat siltä osin. Toinen mekanismi on tiettyjen erikoisalojen epäsuosio. Kolmas on alan naisistuminen ja siihen liittyvä osa-aikaisuuden yleistyminen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #24

Ei se mikään myytti ole. Lääkäri saa käytännössä 100% varmasti hyvin palkatun työn lähes mistä vain. Millä muulla ammattiryhmällä on tällainen neuvotteluvoima?

Kohtaanto-ongelmaa on, muttei se poista tätä lääkärien täysin ylivertaista asemaa työmarkkinoilla.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #32

No juu ei saa ainakaan täyspäiväisesti, ellei valitse erikoisalaa juuri sillä perusteella tai ole valmis muuttamaan periferiaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #33

Lääkäreiden äärimmäisen hyvä neuvotteluasema on siis myytti, koska korkean palkan ja 99% työllisyyden lisäksi enää erikoisalaa ei saa valita? No huhhuh.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #35

Osalla erikoisaloista ja paikkakunnista on hyvä neuvotteluasema, osalla ei. Vaihtelee paljon. Yleensä vapaassa maassa ihmiset saavat valita, millaisiin tehtäviin pyrkivät.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #36

Niin. Lääkärit keskustelevat siitä, tulisiko leivän päälle laittaa graavilohta vai katkarapuskagenia, kun suuri osa työmarkkinoilla miettii, saako sitä leipää ollenkaan :)

Keskustelun ohjaaminen erikoistumisen ja maaseudun aiheuttamiin kohtaanto-ongelmiin lääkäreiden yleisestä mahtavasta asemasta vie keskustelun sivuraiteille. Esim. maaseudun lääkäripula on täysin oma keskustelunsa.

Edit: Keskustelun pihviä voi mielestäni lähestyä kysymyksellä: onko Suomessa lääkäreitä, joille esimerkiksi 4000e kuukausipalkan saaminen tuottaisi vaikeuksia? Kuinka tämä tilanne vertautuu muihin korkeakoulutettuihin?

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #38

No, tiedä nyt mahtavasta yleisellä tasolla, ainakaan julkisella puolella ansiokehitys ei ole ollut kummoinen viimeisen kahdeksan vuoden aikana, lomautuksia on nähty ja jonkin verran irtisanomisiakin. Mikä on sinänsä ok taloudellinen tilanne huomioiden.

Mutta kuten todettu, professio on voimakkaasti fragmentoitunut sekä alojen että maantieteen suhteen. Neuvotteluvoima vaihtelee sen mukaisesti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

No en nyt lähtisi kutsumaan kysynnän ja tarjonnan lakia myytiksi. Itse asiassa, olisi kiva kuulla, miksi tämä olisi se seuraava poikkeus kysynnän ja tarjonnan lakiin heti Irlannin katovuosien perunan hinnan jälkeen.

Kuvailemasi kohtaanto-ongelma on vain seurausta markkinoiden vääristymisestä. Vähäinen tarjonta on johtanut siihen, että tuo suuri lääkäreiden määrä saa itselleen keskivertokansalaiseen verrattuna kohtuullisen hulppean elintason tekemällä osa-aikaduunia jossain kasvukeskuksessa. Seuraus1: yhtä lääkäriä kohden saadaan todella vaatimaton tuotos. Seuraus2: vähänkään kauempana joudutaan maksamaan aivan ..rkeleesti jotta töihin saadaan edes joku.

Jos työmarkkinoille tungettaisiin tarpeeksi uusia lääkäreitä, olisi osan väkisinkin lähdettävä myös sinne syrjempään tienatakseen elantonsa. Samalla reseptillä ratkeaisi se tiettyjen alojen epäsuosiokin. Kasvatetaan sisäänottoa, ja osa alkaa väkisinkin hakeutua myös niille epäsuositummille erikoisaloille, kun ei suositummilla riitä hommia.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #51

"Markkinoiden vääristyminen" on yhtä suuri "vääristymä", kuin että Lapissa polttoaine maksaa enemmän kuin Uudellamaalla; Ihan tavanomainen periferiapreemio on kyseessä.

Perunan tarjonnan ylärajan määrää suljetussa järjestelmässä peltopinta-alan määrä. Lääkärien ylärajan määrää kyvykkäiden koulutettavien määrä. Jälkimmäisen vuoksi työmarkkinoille ei voi "tunkea" juuri nykyistä enempää lääkäreitä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #55

Perunasta en viitsi jatkaa sen verran, kuin että katso Giffenin paradoksi.

"Lääkärien ylärajan määrää kyvykkäiden koulutettavien määrä. Jälkimmäisen vuoksi työmarkkinoille ei voi "tunkea" juuri nykyistä enempää lääkäreitä."

Juu, onhan se selkeä juttu, että pääsykokeesta 54 pistettä saanut on kyvykäs lääkäriksi, kun taas 53,5 pistettä saanut suorastaan turvallisuusriski. Jos ei muuten niin siksi että koulutuksen aikanahan ei enää minkäänlaista laadunvarmistusta harrasteta.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #68

Perunasi olikin täysin irrelevantti analogia.

53,5 on todennäköisemmin turvallisuusriski kuin 54. Sinänsä minulle käy vaikka Jack Welsh -tyyppinen tenttimenestyksellä mitattuna alimman kynnyksen läpäisseen desiilin vaihto siihen kyvykkääseen porukkaan ulkopuolella, jonka tiedät olevan olemassa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #71

Ei se mikään analogia ollut, vaan ainoa tunnettu esimerkki tilanteesta, jossa kysyntä, tarjonta ja hinnat eivät käyttäydy normaalin markkinamekanismin mukaisesti.

Pääsykokeen erottelukyky ei muuten riitä lähellekään sinne desimaalipilkun tasolle, ei välttämättä edes karkeammin. Kurkkaa esim. mitä Viren et al. ovat aiheesta kirjoitelleet.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Jos tarkoitat uskomushoitoja ym. wellness-palveluja, siinä kyse on täysin eri markkinoista eli kokemuksista ja viihteestä."

Miksi THL ja koululääketieteen edustajat haluavat kieltää vaihtoehtohoitojen markkinat? Eikö ihmisten valinnanvapaus ole liberalismin perusta? Jos yksilö haluaa kieltäytyä syöpähoidosta ja käyttää hoitoon ohjattavat rahat vaikkapa homeopatiaan ja elämänlaatunsa parantamiseen, miksi hallinto haluaa sen sairailtaan kieltää? Puhumattakaan siitä, että tätänykyä pyritään kieltämään vaihtoehtohoitojen markkinointi ja niiden käyttö vakavasti sairailta kokonaan.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

#52
On todella monia kustannustehokkaita hoitomuootoja, kuten kaukoparannus ja Reiki.

Liian vähän käytetään myös iris-diagnostiikkaa tautien löytämisessä.
.
Erittäin tehokas perinteinen hoitomuoto on nk peljästysterapia.

Terveellisen ruokavalion taas rakentaa parhaiten yksilöllisesti veriryhmiin perustuen. Toisena hyvänä ruokavaliona pidän alkalista pH-dieettiä.

Veren saa parhaiten kiertämään Bemerin magmeettimatoilla.makoillessa.

Yllä vain muutamia hyviä vaihtoehtoja "kylmälle ja tekniselle" "koulu"lääketieteelle.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Ei varmaankaan kieltämään markkinat vaan erottamaan markkinat, eli uskomushoidot ym. markkinoidaan elämys- ym. viihdepalveluina eikä terveyspalveluina.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #56

Miksei syöpäpotilas saisi käyttää hoitoon käytettävää rahaa uskomushoitolaitoksissa? Miksi valtio subventoi syöpäklinikan ja syöpälääkkeet, muttei homeopatiaa tai muita viihdepalveluita?

Kyllähän koululääketieteen syöpähoitoja voi yhtä hyvin uskomushoidoiksi nimittää. Jos henkilö elää 5 vuoden kuluttua diagnoosin antamisesta, hän on parantunut. Riippumatta, kuoleeko hän paranemisensa jälkeisenä päivänä sairauteensa.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #60

Ei ole olemassa kuin yksi lääketiede, etuliite koulu- on turha.

Syytä, miksi vakuutusjärjestelmät, julkiset tai yksityiset, eivät halua korvata viihdepalveluja, sinun pitänee kysyä kyseisiltä tahoilta. Ehkä on tosiaan markkinarako viihdevakuutuksille.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #72

On olemassa suomalainen koululääketiede, koululääketiede ja lääketiede. Suomalainen koululääketiede ei hyväksy homeopatiaa. Saksassa homeopatia sen sijaan sisältyy koululääketieteeseen, jokaisen lääkärin perusopintoihin, homeopatiaan voi myös erikoistua.

Suomalainen koululääketiede hyväksyi vasta muutamia vuosia sitten akupunktiohoidon viralliseksi hoitomuodoksi. Vaikka akupunktio on Suomessa hyväksytty koululääketieteelliseksi palveluksi, parhaat alan asiantuntijapalvelut maassamme ovat edelleen viihdelaitoksia. Koululääketieteen akupunktiohoidon perusteet poikkeavat perinteisen akupunktiohoidon diagnoositekniikasta.

Esimerkiksi kivunlievityksestä tehtyjen tutkimusten mukaan koululääketieteen kivunlievityskeinot saavutetaan yhtä hyvinä lumelääkkein. Akupunktio ja homeopatia sen sijaan toimii oikein annettuna, mutta väärin annetun hoidon plasebovaikutusta ei esiinny.

Perinteinen koululääketieteemme peruspilari on sanassa "lääke". Yhdessä lääketeollisuuden kanssa koululääketiede on muodostanut miljardibusineksen, josta kaikki muunlainen ajattelu on karsinoitava haihatteluksi tai viihteeksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Liberalismia on syytä käyttää hyväksi niin pitkälle kuin se toimii hyvin, kapitalismia samoin.

Sitten kun nämä taloudenb vetojuhdat tai työrukkaset eivät toimi niinkuin olisi hyväksi, on syytä miettiä muita konsteja näiden lisäksi, myös kieltoja ja rajoituksia.

Meidän yhteiskuntamme onkin juuri tuollainen. Miellä on vapaus ja kapitalismi, mutta niitä on voimakkaasti rajoitettu, kaikeksi onneksi.
---------

Tätä linjaa pitää jatkaa.

On mietittävä missä asioissa vapautta ja pääoman mudostumista pitää kannustaa ja vapauttaa, ilman että siitä tulee merkittävämpää haittaa kuin hyötyä.

On myös mietittävä missä kapitalismia ja li beralismia voidaan kahlita yhteiskunnan eduksi, ilman että vahingot muodostuvat suuremmiksi kuin edut.
------------

Jos Lepomäki edustaa liberalismia ja kapitalismia, ei siinä mitään, mutta onko Lepomäki riittävän kriittinen, vai onko hän idealisti?

Epäilen että Lepomäki on idealisti, kuten myös Stub. He eivät näe niitä vaaroja jotka uhkaavat jos vapautta ja omistusoikeuta lisätään.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kirjoitit blogisi viitaten käytyyn keskusteluun. On kovin vaikeaa ottaa kantaa, kun en ole missään huomannut Lepomäestä käytyä keskustelua. Miten luulet ilmaan viritetylle keskustelulle käyvän?

En voi kommentoida väitettäsi, onko Lepomäki fasisti tai rasisti, kun en ole nähnyt näitä väitteitä missään esitetyn. Jos väite on jossain esitetty, se lienee kaiketi jollain tavalla perusteltukin.

Ei jonkin henkilön tai aatteen liberaaliksi nimittäminen puhdista häntä tai sitä rasismista tai fasismista.

Eli aloittanet perusteista: linkkejä keskusteluihin tai kirjoituksiin, joissa Lepomäkeä on arvosteltu fasistisista tai rasistisista näkemyksistä.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Yritin keskustella heidän kanssaan samalla viivalla heidän omassa blogissaan mutta he eivät suostuneet dialogiin. Poistivat vain kysymykset. Ei huvita mainostaa moisia öykkäreitä.

Ja toisekseen. Eiköhän nuo lainattuna piakkoin löydy roskalehtien sivuilta.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Merkillinen tapa ikäänkuin laittaa yhtälaisuusmerkit liberalismin ja markkinatalouden välille. Ihan kuin ne olisivat yksi ja sama asia. Osoita joku maailman valtio, jossa on vallalla "puhdas" markkinatalous.

Terveellä pohjalla toimiva markkinatalous sisältää sekä vapauksia että velvoitteita.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ei ole vapautta ilman taloudellista vapautta.

En voi osoittaa maata jossa on vallalla puhdas markkinatalous, en voi myöskään osoittaa maata joka olisi täysin vapaakaan.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Siis sinun ihanteesi ja tavoitteesi on täydellinen vapaus ilman velvoitteita?

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Irtoisiko sinulta noita jossain pressikuvassa nähtyjä viskipuolue-kangasmerkkejä? Täällä TTY:llä voisi olla niillä kysyntää.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Kyllä, iso pino, mutta niitä löytynee lähempääkin. En muista nyt keitä aktiiveja Tampereen seudulla oli.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Laita Facebookissa viestiä, niin keksitään jotain. Meillä ei taida olla TTY:läisiä jäseninä vielä, mutta ainakin vapun aikaan olisi hyvä näkyä jossain Tampereen suunnalla!

https://www.facebook.com/juhani.kahara

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Itse blogiin en ota kantaa, mutta puolueellanne on kyllä vetävä nimi. Itse olen tykännyt Highland Queenista, vaikken nykyään pystykään ottamaan sitä kuin sormustillisen kerrallaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Talousliberalismi toteuttaa palveluja markkinoiden ehdoilla. Missä on kysyntää, sieltä löytyy palveluja. Tämä toteutuu hyvin jo nykyisin. Kaupan aukioloaikojen vapautuminen näkyy pääkaupunkiseudulla äärettömän hyvin. Hypermarkettimme ovat auki aamuvarhaisesta klo 23:een joka ikinen päivä. Maaseudulla markettien aukioloajat eivät muuttuneet mihinkään. Palveluntarjoajat ovat määrittäneet, mitä palveluja tarvitsemme missäkin.

Julkinen liikenne on samalla tavalla liberalisoitu: maaseudulla käyttö on mahdotonta, koska julkista liikennettä ei ole. Pääkaupunkiseudulla sekin toimii erinomaisen hyvin.

Liberaalissa yhteiskunnassa väestö pakotetaan palvelukeskittymiin, koska liberalismi antaa yrityksille vallan tarjota tai olla tarjoamatta palveluja. Jos kauhistelemasi taksiautoilu vapautetaan kilpailulle, taksipalvelujen hinnat pääkaupunkiseudulla ruuhka-aikaan laskisivat ja taas haja-asutusalueella kallistuisivat kaksinkertaisiksi ja lopulta lakkaisivat kokonaan kysynnän loputtua. Taksia olisi turha haikailla kaupunkialueiden ulkopuolelle viimeistään silloin, kun liberalismi ulotetaan terveyspalveluihin ja Kelan taksisetelien jakaminen lopetetaan.

Kun markkinaliberalismi ulotetaan terveydenhuoltopalveluihin, vanhuksen palvelujen tuotanto päättyy heti, kun vanhuksen ostokyky laskee kannattavuusrajan alapuolelle. Fasistista? Eiköhän. (Ikä)Rasistista? Ehdottomasti.

Liberalismi antaa vapauksia valita, jos valittavaa on tarjolla. Ja jos on ostokykyä. Jos taas yhteiskunta tarjoaa ostokyvyttömälle pelimerkkejä, se on liberaalille vastenmielistä sosiaalidemokratiaa. Tai olisi, jos liberaali joutuisi sen kustannuksiin osallistumaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Niille, jotka eivät pysty välttämättömiä palveluja hankkimaan, voidaan turvata palvelut suorilla tulonsiirroilla.

Eihän siinä ole mitään järkeä, että esim. maaseudun taksipalveluja subventoidaan nimenomaan kieltämällä taksiyritysten perustaminen kaupungissa. Jos taksipalveluita ei saada riittävästi maaseudulle vapailla markkinoilla, maaseudun väestölle tulisi antaa suoraan rahaa, mikäli tämä koetaan oikeudenmukaiseksi. Tämä on kaikkien kannalta oikeudenmukaisempaa, kuin elämisen ja yrittämisen vaikeuttaminen kaupungeissa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Eihän se ole liberaalia ajattelua, että yhteiskunnan varoin subventoidaan yrittäjiä tai kansalaisia. Sellainen vääristää kilpailua ja asettaa joko ytittäjät tai kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Lisäksi subventointi vääristää hintoja, koska yhteiskunta turvaa jokaiselle välttämättömät palvelut. Jos lääkäripalvelut katsotaan välttämättömäksi ja yhteistkunta sellaiset turvaa suorilla tulonsiirroilla, lääkäri voi hinnoitella palvelunsa pilviin, silti jokaisella on varaa käydä lääkärissä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #58

Suora rahallinen tuki on paljon liberaalimpaa, kuin tukeminen kieltämällä elinkeinotoiminta. Näin päästään myös suoraan poliittiseen arvokeskusteluun, tuleeko kaupunkilaisten tukea maaseudun väestön taksikyytejä.

"Jos lääkäripalvelut katsotaan välttämättömäksi ja yhteistkunta sellaiset turvaa suorilla tulonsiirroilla, lääkäri voi hinnoitella palvelunsa pilviin, silti jokaisella on varaa käydä lääkärissä."

Höpsistä. Jos on kilpailua, hinnat painuvat alas, vaikka jokin olisi välttämätöntä ja yhteiskunta asiaa viime kädessä tukisi. Esim. ruoka ja vesi ovat täysin välttämättömiä ja yhteiskunta käytännössä takaa kaikille riittävän ravinnon, mutta ruoka on silti inhimillisen hintaista (ei tietystikään verrattuna muiden maiden hintatasoon).

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Olen alkanut ajatella että ehkä Etelä-Suomi on jo menetetty. Ehdotankin seuraavaa:

Pohjois-Suomi (Pohjanmaat, Oulun lääni, Lappi) irtautukoot omaksi maakseen. Pitäkööt Etelä-Suomi vihreänsä, sosialistinsa, EU-takaukset, turvapaikanhakijat, korkeat verot ja neuroottiset byrokraatit. Uuteen, kevyen säätelyn ja verotuksen Pohjolan tasavaltaan saisivat tulla kaikki jotka ovat ahkeria, vapaamielisiä, yrittäjähenkisiä, eivätkä koe tarvetta puuttua muiden asioihin! Tervetuloa, ihonväristä ja kielestä riippumatta. Sosialistit kuitenkin pysykööt loitolla.

Tämä olisi toteuttamiskelpoisempi ratkaisu kuin koko Suomen käännyttäminen sosialismista markkinatalouden kannattajiksi. Suurin osa suomalaisista on aivan liian aivopestyjä sosialismin autuuteen.

Kemi jätetään kuitenkin Suomelle. Tai annetaan Ruotsille. Ellei kukaan huoli, se lohkaistakoon irti mantereesta, hinattakoon ulapalle ja upotettakoon.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Shengen rajalla, rajaviranomainen kysyy haluatko miljonääriksi tyyppiin kysymyksiä Kalevalasta ja Seitsemästä Veljestä. Uusi TV-formaatti Pohjolan perusteilla olevaan televisoasemaan. Ensimmäinen kynnys; pääset kuliksi tekoallastyömaalle... jne.

Käyttäjän HannaCatani kuva
Hanna Catani

Sekä keskustelun aloituksesta, sen aiheesta sekä kommenteista tuli jotenkin sellainen fiilis että kaikkien osallisten tulisi perehtyä tähän tietokirjallisuuden helmeen. Nautinnollisia ja avartavia lukuhetkiä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/kirjat/etteko_...

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Mitä liberalismin on tämä jos Brysselissä pitää majaa tuhansia pääomaa edustavia lobbareita? Musta kysymys on enemmänkin oligargiasta.

Martti Lukkari

Se mikä liberalismi-ismissä jää aina selittämättä on, että mitkä ovat ne ehdot, joiden on täytyttävä jotta tämä ihana utopia voi toteutua.

Tämän päivän liberalisti-ismittäjät taitavat pääsääntöisesti itse tulla oloista, joissa on ollut suhteellisen turvallista kasvaa ja kehittyä. Ongelma on siinä että he ottavat tämän perusturvallisuuden itsestäänselvänä, jonakin mihin luonnostaan päädytään, jos mikään ulkopuolinen taho ei vain korruptoi ihmisyksilöä.

Näinhän asia ei ole. Vankilat ovat täynnä tällaisia tosielämän Emilejä, näitä vapauksiensa ja luontaisten taipumuksiensa taltuttamattomia toteuttajia.

Kun liberalismi-ismistä puhutaan, unohdetaan usein mainita se tosiseikka että useimmat meistä eivät käyttäisi vapauksiaan yleisen edun, vaan oman etumme edistämiseen. Pelkkä yksilön materiaalinen vaurastumnen ei sinänsä ole yhtä kuin yhteisön, meidän kaikkien etu. Se on vain keino jonkin päämäärän edistämiseksi.

Liberalismi-ismi vakuuttaa olevansa kaikkien vapauden asialla. Se kuitenkin käytännössä pakottaisi jokaisen elämään jatkuvissa kilpailuasetelmissa muihin yksilöihin nähden. Olet vapaa jatkuvasti kilpailemaan tai olet vapaa lakkaamaan olemasta. Ei, rinnastukset muiden totalitaaristen ismien ideologiaan eivät ole kaukaa haettuja.

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Liberalismi (itse pidän enemmän termistä libertarismi) on pikemminkin suunta, kuin päämäärä. Libertaari ei yleensä pyri mihinkään utopiaan, jossa kaikki olisi yhtäkkiä hyvin, kuten tyypillisemmin sosialistit tai kommunistit tekevät.

En itsekään haluaisi elää yhteiskunnassa joka on viety niin puhtaasti libertaariseksi kuin mahdollista. Mutta moisen tilanteen pohtiminen ei ole ajankohtaista, koska olemme nyt niin valtavan syvällä tukahduttavan sosialismin suossa, ettei kannata edes miettiä kantaansa johonkin pakokunnan yksityistämisen kaltaisiin täysin akateemisiin ongelmiin.

Pieniä askelia parempaan suuntaan. Yksi todella helppo taloutemme tervehdyttävä keino, olisi lopettaa yritystuet ja -verot. Monimutkaisempi, mutta pitkällä tähtäimellä välttämätön olisi tehdä sama kuin Uudessa Seelannissa 1980-luvulla, eli käytäisiin kaikki lait läpi ja lakkautettaisiin kaikki lait ja säädökset, jotka eivät suoraan edistä kansalaisten hyvinvointia. Tähän voitaisiin valita komitea, jolla olisi valta lakkauttaa kaikki haluamansa lait, mutta eduskunnalla olisi veto-oikeus.

Toimivassa yhteiskunnassa on vähän ja yksinkertaisia lakeja. Suomessa on paljon monimutkaisia ja monitulkintaisia lakeja. Tietyn pisteen jälkeen lakien määrä tekee mahdottomaksi noudattaa kaikkia lakeja jos tekee yleensä jotain, joten muutaman varoittavan esimerkin jälkeen ihmiset oppivat olemaan tekemättä mitään. Tervetuloa Suomeen vuonna 2016!

"Kun liberalismi-ismistä puhutaan, unohdetaan usein mainita se tosiseikka että useimmat meistä eivät käyttäisi vapauksiaan yleisen edun, vaan oman etumme edistämiseen."

Useimmat meistä eivät valtaan päästessään käyttäisi valtaansa yleisen edun, vaan oman etunsa edistämiseen. Jos ihminen ei kykene ajattelemaan muiden etua pohtiessaan minkälaisen auton ostaisi, miten tilanne paranee sillä että hänet pistetään päättämään siitä minkälaisen auton muiden pitäisi ostaa?

Sanot että valitkaamme sinne paljon ihmisiä, jotka vahtivat toisiaan. Mutta kuka valinnan tekee? Ne idiootit, jotka eivät osaa ostaa edes sitä omaa autoaan vastuullisesti. Minkälaisia ihmisiä nämä itsekkäät idiootit sinne asioistaan päättämään äänestävät? No tietenkin toisia itsekkäitä idiootteja. Nyt olemme ottaneet idiootilta vallan päättää oman autonsa ostamisesta, ja antaneet sen sijaan kokonaiselle idioottilaumalle vallan päättää kaikkien muiden autojen ostamisesta. Ja mikä lopputulos on? Sen sijaan että meillä olisi edes pieni joukko ihmisiä jotka tekisivät oikean ostopäätöksen, korruptoitunut idioottilauma pakottaa kaikki ostamaan kaikkein huonoimman ja kalleimman vaihtoehdon.

Mutta entäs koulutus? Meillähän on kouluja joista tulee asiantuntijoita, jotka kyllä tietävät miten hommat pitää hoitaa!

Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä opetetaan yrityksistä ja työllistämisestä, ja useimmat byrokraattimme ja monet poliitikkomme ovat hankkineet koulutuksensa sieltä. Siellä professori, (joka ei ole koskaan perustanut yritystä saati työllistänyt ketään) kertoo oppilailleen kirjasta (jonka kirjoittaja ei ole koskaan perustanut yritystä saati työllistänyt ketään) miten yhteiskunta voi kannustaa perustamaan yrityksiä ja työllistämään ihmisiä. Sieltä valmistuneet ihmiset eivät koskaan perusta yritystä saati työllistä ketään, mutta he kokevat olevansa huippuasiantuntijoita yritysten perustamisessa ja työllistämisessä, koska ovat käyneet kouluja ja lukeneet kirjoja.

Kuulin huippuarvosanoin Tampereen yhteiskuntatieteellisestä valmistuneelta henkilöltä, joka on sittemmin kohonnut varsin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan Suomessa, yhden mykistävimmistä asioista mitä olen ikinä kuullut. Hän sanoi:

"Yrityksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan kasvattaa liikevaihtoa."

Mitä vähemmän tuollaisella idioottilaumalla on valtaa muiden ihmisten asioihin, sitä parempi yhteiskunnalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mitä vähemmän tuollaisella idioottilaumalla on valtaa muiden ihmisten asioihin, sitä parempi yhteiskunnalle."

Jos huippuarvosanoin Tampereen yhteiskuntatieteellisestä valmistunut henkilö, joka on sittemmin kohonnut varsin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan Suomessa, on tuollainen idiootti, niin millaisia idiootteja me muut olemmekaan, siis me jotka emme pärjää edes koulussa, saati sitten yliopistossa, emmekä ole pystyneet kohoamaan minkäänlaiseen asemaan yhteiskunnassa?

Toki minunkin mielestäni on idioottimaista väittää että yrityksen tarkoitus olisi joku muu kuin voitoin tekeminen, mutta jos joku minua viisaampi muuta väittää, minun on syytä epäillä olenko sittenkään oikeassa, koska selvästikään en ole yhtä viisas kuin väitteen esittäjä.

Johtopäätös:
Kenties maassamme ei ole tarpeeksi viisautta ja sitä pitäisi hankkia lisää. Mistä? Jostain ulkomailta ehkä. Kiinassa ja Intiassa on ainakin paljon porukkaa, kenties sieltä riittäisi joku fiksu meillekin. Sillä ei ole niin väliä onko liberaali tai libertaari, riittää jos on fiksu. Fiksuista taitaa olla meillä pahin puute.

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi Vastaus kommenttiin #87

Älykkyys ei ole vaatimus yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan nousemiselle. Kyky nuoleskella oikeita ihmisiä ja tuuliviirimäinen periaatteettomuus on paljon tärkeämpiä. Päin vastoin, typeryys voi olla jopa eduksi, sillä typerää ihmistä ei pidetä samalla tavalla uhkana kuin älykästä.

Yksi esimerkki typerästä ihmisestä, joka nousi Suomessa merkittävään asemaan, on Jyrki Katainen. Ihminen, joka saa lukion lyhyestä matematiikasta kuutosen, on nipin-napin riittävän älykäs hengittämään. Tiedän täysin laskutaidottoman ihmisen, joka sai lyhyestä matematiikasta arvosanaksi kahdeksikon. Katainen ei todennäköisesti ymmärrä miljoonan ja miljardin eroa, mikä teki hänestä joidenkin näkökulmasta ihanteellisen valtiovarainministerin/pääministerin. Hän ei nimittäin todennäköisesti edes ymmärtänyt mitä hänen käskettiin kannattaa, eikä näin kyennyt kokemaan omantunnontuskia.

Pääministerikauttaan leimasi lähinnä päättämättömyys ja linjattomuus, miehen luopuessa pääministerin tärkeimmästä tehtävästä: hallintoneuvoston toiminnan koordinoinnista ja keskittyen mörisemään miehekkään matalalla äänellään – joka oli hänen ainoa todellinen kykynsä. Ulkomailla kuitenkin häntä pidetään jostain syystä nerona, mikä on merkki siitä että hän on onnistunut keplottelemaan itsensä oikeiden ihmisten suosioon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #88

"keskittyen mörisemään miehekkään matalalla äänellään – joka oli hänen ainoa todellinen kykynsä. Ulkomailla kuitenkin häntä pidetään jostain syystä nerona, mikä on merkki siitä että hän on onnistunut keplottelemaan itsensä oikeiden ihmisten suosioon."

Olen pitkälti samaa mieltä Kataisesta. Varmaan hänellä on monissa suhteissa puutoksia. Tuon miellyttävän mörisevän äänen lisäksi hänellä toki on myös kyky tuottaa rajattomasti puhetta joka kuulostaa järkevältä, sekä tehostaa puheen pullputustaan hyvin sopivalla tavalla puhetta tukevalla kehon kielellä. Mutta se kaikki miellyttävyys ja puhekyky ja kehon kieli eivät pystyneet tarpeeksi auttamaan Kataista hänen pääministerin urallaan. Sen tiedämme nyt jäljestäpäin.

En sanoisi ettei tuollaisilla "Kataisen kyvyillä" varustettu mies olisi lahjakas. Jopa minä, varsin paatunut kyynikko, pidän Kataisesta. Mutta saattaa olla etteivät Kataisen muut kyvyt, tai niiden puute, olisi puoltanut hänen pääministeriyttään.

Varmasti olisi löytynyt paljon parempia pääministereitä kuin Katainen huomattavasti epämiellyttävemmistä ihmisistä, vaikkakaan ei voida väittää että miellyttävyys olisi pääministerille kielteinen ominaisuus ja epämiellyttävyys myönteinen ominaisuus.

Monissa tilanteissa miellyttävyydestä voisi olla pääministeriydelle toki etua ja epämiellyttävyydestä myös kovasti haittaa.

Mutta tällaista tämä demokratia on, se toimii varsin epävarmasti. :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset